lauantai 2. maaliskuuta 2013

Growing pains

Maailma on väärä.

Musta tuntuu, että se heittää muutaman asteen vasemmalle. Kun kaula on aina taipunut siihen suuntaan. Ja päässä pyörii silleen hassusti, vippaa tavallaan. Tuntuu, että joku kiskoo sua taaksepäin. Sohva sun alla karkaa lattiaa päin, sä yrität surkeana pysyä kyydissä. Sitten se tuntuu vatsassa, pää viettää eteenpäin. Joko putoaisit siitä? Putoaisit kauniisti nenä edellä, se uppoaisi kallosi sisään ja olisit uudestisyntynyt. Eikö se olisi kivaa?

Ei, maailma viettää edelleen vasemmalle. Tunnen sen. Koko kroppa tuntee vetoa sinne. Onko siellä joku? Mä en tiedä, enkä uskalla ottaa selvää. Jos mä nyt kaadun sinne, en ikinä pääse enää ylös.

Aivot pyörii karusellissa.
Ja mä luulen, että se karuselli uppoaa mustaan.


Varpaita kylmää, päässä heittää ja olen kyllästynyt porkkanaan. Päiviä on jäljellä yhdeksänkymmentäseitsemän ja murheryppyjen määrä vain kasvaa päivien juostessa karkuun. Lupaan pärjäillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti