keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

it's safe to say that nothing lasts forever

Aikuistuinko? Perjantaina kirjoittelin työsopimuksen, sain puhelun pankista, söin vihreää kakkua ja nauroin, koska äiti osaa viimeinkin tehdä täytekakun, joka on oikeasti hyvää esikoisenkin mielestä. Vaikkei marsipaani olekaan hyvää vielä kahdeksantoista vuoden iässäkään.

Työ on työtä. Herätyskelloa seuraa tukkimiehen kirjanpito, Hatanpäällä meinaa hukkua sadeveteen. Kotona ei pärjää ilman kolmea paitaa ja villasukkia, ja sitten mennään taas. Käväisin pankissa ja poistin viimeiset luvut. Muutaman päivän päästä ajattelin unohtaa koko asian lopullisesti, mitä sitä menneitä pohtimaan.

Viikonloppuna Emma pääsee ripille ja tulee kamalasti sisaruspotretteja.
Minä vaadin lisää Game of Thronesia. Ja ylösalaiset kuvat ovat kivoja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti